Sosiaalinen media kehittyy niin nopeasti, että tilanteesta on välillä vaikea pysyä perillä. Sen vuoksi on hyvä aika ajoin pysähtyä ja katsoa tarkemmin, missä mennään. Muutoksia tapahtuu niin palveluiden suosioissa kuin käyttäjien asenteissa ja toiminnassa.

Alla lyhyt tilannekatsaus, jossa muutoksia tarkastellaan mm. Facebookin, Twitterin, somen yrityskäytön ja suomalaisten netinkäytön kannalta.

Avaa esitys SlideSharessa

Useimmille yrityksille verkkoläsnäolo tarkoittaa vain firman kotisivuja. Niitä, jotka on perustettu joskus vuoden 1996 tienoilla ja uudistettu sen jälkeen kaksi tai kolme kertaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 66% yritysten www-sivustoista on yli 5 vuotta vanhoja ja 40% yrityksistä päivittää sivustoaan vain muutaman kerran vuodessa. Nämä lukemat kertovat siitä, että kotisivut on tehty, kun ne kerran piti tehdä, mutta niitä ei oikeasti käytetä mihinkään - varsinkaan markkinointiin tai myyntiin. Herää kysymys, onko vanhentuneista sivuista ylipäätään mitään hyötyä.

Toinen yleinen tapaus on, että sivustoa kyllä päivitetään aika-ajoin, mutta sen kävijöistä ei ole tietoa: keitä he ovat, mistä tulevat, kauanko viipyvät, mitä sivuja avaavat ja - tärkein kaikista - onko sivustolla määritelty mitään tavoitetta ja kuinka suuri osa käyttäjistä sen saavuttaa? Monessa tapauksessa sivustolla on kyllä kävijäseuranta, mutta sen raportteja ei ikinä lueta tai hyödynnetä.

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni Mopaalin blogissa. Tulevia kirjoituksiakin varten aloitan siitä, miksi yrityksen tai ylipäätään minkään organisaation pitäisi tai kannattaisi olla sosiaalisessa mediassa.

Koko Mopaali-blogin näkökulmasta palaan ikään kuin perusteisiin, mutta lähden kuitenkin liikkeelle nykyisestä tilanteesta.

1. Reaaliaikainen markkinatutkimus ilmaiseksi

Toimitpa millä tahansa alalla voit käyttää sosiaalista mediaa reaaliaikaisena markkinatutkimuksena. Seuraamalla oman alasi keskustelua pysyt mukana kehityksestä ja kohderyhmäsi toiveista. Tunnet sekä asiakkaasi, yhteistyökumppanisi että kilpailijasi. Toisaalta, jos "kellot soivat", kuulet ennalta, kun alallesi tai yrityksellesi on mahdollisesti tulossa ongelmia sosiaalisesta mediasta ja voit reagoida niihin ajoissa.

Kirjoittaja Antti Haase/ Kehityspäällikkö Kemi-Tornion amk Kauppa ja kulttuuri 

Osallistuin syykuussa 2009 Nordisk Panoramassa järjestettyyn Open Source Cinema Clinic:aan. Haimme klinikkaan Mopaali -hankkeessakin kehitellyllä Lönnrot 2017 nettialustallamme ja pääsimme mukaan neljän muun pohjoismaisen projektin kanssa. Klinikan vetivät Open Source Cinema –konseptin kehittäneet kanadalaiset Daniel Cross and Brett Gaylor EyeSteelFilms:stä.

 

Olen itse suhteellisen aktiivinen Twitterin käyttäjä ja pidän palvelua suurena mahdollisuutena. Olen kuitenkin pohtinut, miksi Twitter ei ole päässyt ansaitsemaansa imuun Suomessa.

 

Tavallinen tarina Twitterin käyttöönotossa on se, että henkilö kyllä rekisteröityy ja luo profiilin Twitteriin, mutta kyllästyy siihen pian. Vain osasta tulee Twitterin aktiivisia käyttäjiä. Monien  on vaikea ymmärtää palvelun logiikkaa. Yhtäläisyyksiä Facebookiin etsitään, mutta Twitter ei ole samanlainen. Kavereitakaan ei löydy ja lisäksi RT, @, # häkkyrät hämmentävät. Tämäkö on nyt  räjähdysmäisen suosittu moderni amerikkalainen sosiaalisen median palvelu? Tällainen kysymys nousee käyttäjän mieleen.

Kansan syvät rivit vyöryvät Facebookiin. Virtuaalisuus ei tee ihmisistä sen kypsempiä kuin he ovat muutenkaan.  Hyviä tapoja tarvitaan  myös verkossa. Verkko saattaa luoda harhan, että tosielämän periaatteet voisi heittää menemään. Erityisesti minua huolestuttaa se, että kyynisyys ja opportunismi nostavat päätään, vaikkakin suurin osa käyttäytyykin ihan hyvin. Olen tehnyt tämän listauksen oman kaksivuotisen Facebookin suurkulutuksen kautta, enkä ole syytön näihin itsekään. Sen enempää ”jeesustelematta”  totean, ettei kukaan ei ole täydellinen, mutta jokainen voi kuitenkin pyrkiä olemaan parempi ihminen, myös verkossa. Sillä mitä me muuten olemme?

Yhdeksän ystävällistä vinkkiä: 

 1.Ole tunnistettava

Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa on siirrytty vuosi vuodelta enemmän tekemään suoria audiovisuaalisia lähetyksiä netissä. Lähetyksiä voi katsoa mistä päin maailmaa tahansa, kunhan nettiyhteys löytyy. Sivustolla www.avmagneetti.fi on oma Live-välilehti, jonne aika-ajoin lähetetään suoraa nettistreamia erilaisista tapahtumista äänen ja kuvan kera. Lähetykset myös nauhoitetaan, ja niitä voi käydä katsomassa samalla sivustolla jälkeenpäin. Varsinkin Uutis- ja ajankohtais -välilehdessä näitä lähetyksiä on paljon.

Tänä syksynä viestinnän opiskelijat ovat tehneet jo useita suoria lähetyksiä, ja sen mahdollistaa Anycast -niminen kannettava lähetysyksikkö, ja siihen kytkettävät videokamerat sekä mikrofonit. Näin Anycast voi lähettää suoraa kuvaa ja ääntä internettiin. Mutta laadullisesti hyvää ja monipuolista nettilähetystä ei saada aikaiseksi ilman suurta työporukkaa. Sen näkee jo siitä, kuinka pitkät lopputekstit näiden lähetysten perässä on.

Esimerkkinä voitte katsoa avmagneetin sivuilta syyskuun 9. päivä olleen Liikepäivän suoran lähetyksen Rajalla På Gränsen kauppakeskuksesta tästä linkistä: http://www.avmagneetti.fi/?videoId=8165251

Verkkosivujen tekeminen on yhä enemmän siirtynyt varsinaisilta sivujen tekemisen ammattilaisilta sisällöntuottajille.  Ammattilaisilla tarkoitan sellaisia henkilöitä, jotka ovat perehtyneet erilaisiin verkkosivujen tekemisessä tarvittaviin kieliin (html, css, PHP, ASP ym)  ja muihin välineisiin.  Heitä tietenkin tarvitaan edelleen ja webin teknologioiden kehittyessä heidän osaamisensa on entistäkin tärkeämpää. Toisaalta sisällöntuottajat tarvitsevat välineitä ja työkaluja, joilla voi luoda sisältöä verkkoon helposti. Tässä artikkelissa kommentoin muutamien tällaisten välineiden ominaisuuksia. Osa välineistä on ilmaisia ja osa maksullisia.

Ilmaisella palvelulla liikkeelle

Miksi maksaa, jos saa ilmaiseksi. Niin, ilmaisia palveluja verkkosivujen tekemiseen löytyy. Ilmainen tarkoittaa aika usein  sitä, että palvelun pyörittäjä saa rahansa jostakin muualta - mainoksista yms.

Tiesittekö, että hyttyset käyttävät sosiaalisen median välineitä? Kyllä ne käyttävät. Olen pohtinut asiaa ja päätynyt tähän lopputulokseen.

Kirjoittaja on huitonut viikon verran ympärillään yhä sakenevaa pilveä inisijöitä ja turhautuneena paennut sisätiloihin ja käsitellyt niiden pirullista luonnetta. Seuraavana pohdintaa aiheesta pilke silmäkulmassa.

Ihan varmasti hyttyset lähettävät twitterpäivityksen lajikumppaneilleen, että "Täällä on taas yksi huitova pelle paikalla, tulkaa kaverit äkkiä syömään!". Mehukasta korkea-hemoglobiinista ravintoa tarjolla ja vielä muutama kuppaamaton kohta iholla. Ja samalla kerrotaan paikan tarkat koordinaatit, käyttävät penteleet varmaan gps-paikannuslaitteita. Hmph, en tiennytkään, että Twitteriin voi lisätä koordinaatit.

Luultavasti ne myös käyttävät blogeja. Hyttysten blogeissa kerrotaan päivän mehukkaimmat tarinat ja nauretaan ihmisille. Samalla luultavasti kerskutaan ketä pelleä ehti eniten kupata ja mikä yhteishyökkäys oli päivän paras. Hyttysten keskustelupalstalla on tarinoita aina Amazonin sademetsän heinämajoista Lapin puunrajan takaisille tuntureille. Luultavasti ne keräävät gallupeja siitä, mikä veri on parhaimman makuista ja miten sen tunnistaa. Että "...tämänpäiväinen marjastaja maistui hieman happamelle, tamminen jälkimaku, mutta muuten kevyt ja kupliva." Varmaan jakavat kokemuksia myös siitä kannattaako kärsä tuikata pakaraan vai päähän, ja mistä iskusta saa sen pellen huitomaan eniten.

 

Terveisiä Belgiasta, EuroITV konfrenssista. Leuven oli leppoisa yliopistokaupunki, jonka katukuvassa opiskelijoiden läsnäolo näkyi. Ikäjakauma oli nuori, kirjakauppoja oli joka kulmalle. Myös terasseja oli paljon, niissä väki joi kuitenkin maltillisesti limsaa tai Stella Artois:ia pienistä kolmen desin tuopeista. Stella on muuten paikallinen olut.

 

Viittaan tässä tekstissä videoon, joka on julkaistu jo aikaisemmin kanavalla. Mieleen jäi esim. viimeisenä päivänä Jan Van Bogaertin (Alcatel Lucent) puheenvuoro 3cm 30cm ja 3 m elämyksestä, jolla hän viittasi kännykän, tietokoneen ja television näyttöihin. Näiltä näytöiltä interaktiivista sisältöä katsellaan. Laitteet ovat lisäksi yhteydessä toisiinsa ja sisältö liikkuu laitteesta toiseen, miten ja kuinka käyttäjäystävällisesti, siinä vasta kysymys. "User experience" olikin keskeinen teema konferenssissa. En mene siihen kuitenkaan syvemmälle.