Useimmille yrityksille verkkoläsnäolo tarkoittaa vain firman kotisivuja. Niitä, jotka on perustettu joskus vuoden 1996 tienoilla ja uudistettu sen jälkeen kaksi tai kolme kertaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 66% yritysten www-sivustoista on yli 5 vuotta vanhoja ja 40% yrityksistä päivittää sivustoaan vain muutaman kerran vuodessa. Nämä lukemat kertovat siitä, että kotisivut on tehty, kun ne kerran piti tehdä, mutta niitä ei oikeasti käytetä mihinkään - varsinkaan markkinointiin tai myyntiin. Herää kysymys, onko vanhentuneista sivuista ylipäätään mitään hyötyä.

Toinen yleinen tapaus on, että sivustoa kyllä päivitetään aika-ajoin, mutta sen kävijöistä ei ole tietoa: keitä he ovat, mistä tulevat, kauanko viipyvät, mitä sivuja avaavat ja - tärkein kaikista - onko sivustolla määritelty mitään tavoitetta ja kuinka suuri osa käyttäjistä sen saavuttaa? Monessa tapauksessa sivustolla on kyllä kävijäseuranta, mutta sen raportteja ei ikinä lueta tai hyödynnetä.

Onneksi löytyy niitäkin yrityksiä, joilla kotisivut ovat kunnossa ja niitä myös hyödynnetään aktiivisesti: sivuston kautta saadaan myyntiä, yhteydenottoja tai muita tavoiteltuja tuloksia. Hyvä www-sivusto ei ole koskaan valmis, vaan sitä kehitetään saatujen tulosten ja tehtyjen analyysien pohjalta.

Kotisivut ovat vasta se ensimmäinen osa verkkoläsnäoloa. Pelkästään niillä ei kuitenkaan pian enää pärjää. Toinen osa on läsnäolo sosiaalisen median palveluissa. Niissä läsnäolon määrä ja laatu ovat täysin eri luokkaa. Esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä läsnäolo perustuu käyttäjien välisiin suhteisiin. Palvelusta riippuen ne ovat esim. seuranta-, kaveri- ja fanisuhteita. Suhteiden muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan sosiaaliseksi verkostoksi. Sosiaalisissa verkostoissa syntyy monenlaista sosiaalista toimintaa: tiedon välittämistä ja kehittelyä, keskusteluja, ryhmiä ja jopa innovaatioita. Vähimmilläänkin niitä voi käyttää tehokkaana tiedonvälityskanavana ja sitouttajana.

Perinteisissä kotisivuissa sosiaalisia verkostoja ei yksinkertaisesti vain ole. Ne ovat kuin yksinäisiä saaria netin äärettömässä valtamerässä. Niihin poiketaan vain harvoin hakukoneen tai satunnaisen linkin kautta. Niissä ei viivytä kauempaa kuin on pakko - kukapa viihtyisi paikassa, jossa tapahtuu jotakin vain pari kertaa vuodessa? Kuvassa vasemmalla on yrityksen saari harvoine naapureineen:

Sosiaalisen median palvelut muodostavat tiheän saariston (kuvassa oikealla), jossa liikutaan ja toimitaan aktiivisesti. Välillä pysähdytään pidemmäksi aikaa oman tai naapurin nuotion ääreen vaihtamaan kuulumisia - tai mitä nyt missäkin saarella voi tehdä. Aina on jotakin uutta nähtävää ja kuultavaa. Ja kun jotakin tapahtuu, sana leviää nopeasti saarelta toiselle.

Alla taulukko, jossa selvennän eroa perinteisten www-sivustojen ja sosiaalisen median palveluiden välillä:

 Oikeastaan taulukkoa voisi jatkaa loputtomiin sen mukaan, mitä käyttäjät voivat sosiaalisen median palveluissa tehdä. Ihmiset kun ovat taitavia keksimään tekemistä, kun siihen annetaan mahdollisuus. Keskeistä on se, että sosiaalisen median palveluissa voidaan verkostoitua muiden käyttäjien kanssa ja verkostoa voidaan käyttää monin tavoin hyödyksi. Perinteiselle staattiselle www-sivustolle ei oikein edes voi muodostua minkäänlaista yhteisöllistä toimintaa. Kyse on siis aivan perustavanlaatuisesta erosta.

Yksinkertaistaen kuulee sanottavan, että ennen yritykseltä vaadittiin kotisivut, nyt Facebook-fanisivu. Asia ei ole ihan niinkään, sillä Facebook on vain yksi sosiaalisen median palvelu, eikä välttämättä paras kaikille yrityksille. Riippuu täysin yrityksen liiketoiminnasta, miten se voi sosiaalista mediaa hyödyntää - se kun ei sisällä valmista ansaintalogiikkaa. Erilaisia sosiaalisen median palveluita on tuhansia, ja yrityksen pitää valita niistä se tai ne, jotka sopivat sen verkkoläsnäolon tavoitteisiin. Kirjoitin aiheesta enemmän omaan blogiini.

Kyse ei ole enää edes siitä, monessako eri sosiaalisen median palvelussa yrityksesi on mukana, vaan siitä, että käyttäjät vievät viestiäsi ja sisältöäsi eteenpäin. Mielenkiintoista sisältöä linkitetään ja välitetään muille ja hyvää palvelua suositellaan. Käyttäjät voivat tuottaa sisältöä esimerkiksi keskustelujen muodossa tai jaettuina kuvina. Tätä toimintaa voi myös aktivoida tarkoituksellisesti. Lisäksi kannattaa tarjota sisältöjä, joita käyttäjät voivat upottaa muille sivustoille kuten blogeihin ja Facebook-profiileihin. Upotettavat sisällöt laajentavat verkkonäkyvyyttäsi entisestään. Itse asiassa käyttäjien muodostama verkosto on osa verkkoläsnäoloasi, ja yrityksesi löydetään sen kautta. Tuotteeseen tai palveluun liittyvästä verkkoyhteisöstä voi muodostua asiakkaillesi tärkeä lisäarvo, joka vaikuttaa myös ostopäätöksiä tehdessä.

Pian saatat huomata, että yhden unohtuneen saaren sijasta sinulla onkin monta saaristoa, jotka kuhisevat elämää. Toivottavasti myös se vanha saaresi on silloin jo paljon kiinnostavampi paikka.

Kirjoittaja: Harto Pönkä, Innowise